Faktaa miehen sairauden tilasta: Palliatiivisen (eli oireitalievittävän ja samalla saattohoidon) osaston lääkäri kertoi mulle viime viikolla, että varmaankin on realistista arvioida elinaikaa kuukausissa, eikä vuosissa. Saattohoitovaiheessa mies ei kuitenkaan vielä ole. Toisaalta tiedetään, että romahdus voi tulla nopeastikin, tai epilepsiakohtauskin voi olla kohtalokas. Lääkäri kuitenkin kehotti olemaan ajattelemassa pahimpia skenaarioita. Päivä kerrallaan. Viimeisin kohtaus oli 3,5 kuukautta sitten, pisin paussi tähän asti.

Lääkäri kertoi miehelle mun läsnäollessa, mitä on otettava nyt huomioon kun syöpä tulee etenemään. Edessä on jossain vaiheessa sydämen pysähtyminen, jolloin ei elvytetä, koska kyseessä on parantumaton sairaus. Periaatteessa me voitaisiin tehdä kirjallinen hoitotahto-ilmoitus, mutta en ole vielä jaksanut ajatella asiaa sen tarkemmin. Mulle nyt on tärkeintä, ettei miestä pidetä väkisin elossa kun kuitenkin tiedetään millaisesta sairaudesta on kyse.

Sinänsä oli hassua kuulla tällaista puhetta lääkärin suusta, kun hetkeä aiemmin vielä rukoiltiin papin kanssa miehen parantumista... Ristiriitaista sanan väkevimmässä merkityksessään. Mutta toivoahan saa, ja toisaalta teki hyvää kuulla papin suusta sanat: "Poista sairaus, paranna nikamat ja palauta tunne-elämä ennalleen". Sitähän minäkin toivon, vaikken uskallakaan sitä ääneen enää sanoa.

Miehellä on siis nyt lupapaikka palliatiivisella osastolla. Olen päättänyt, ettei mies enää kotiin voi tulla asumaan. Tiedän, että mies toivoisi pääsevänsä kotiin kunhan nikamat paranevat. Etenevä syöpä, epilepsia ja murtuneet nikamat kuitenkin tuntuvat liian raskaalta taakalta mulle. En pysty hoitamaan miestä kotona, vaikka kuinka haluaisin. Haluan jo päästä elämässäni eteenpäin, ja että alan ammattilaiset huolehtivat miehestä sairaalassa. Haluan antaa aikaani tyttärilleni. Työnhaku on nyt mulla päällä, ja toivon saavani työtä mahdollisimman pian, että pystyn elättämään koko sakin. Taloudelliset vaikeudet eivät kauheasti auta tätä muutenkin suurta stressiä.

Mutta positiivistakin: eräs miehen tuttava oli onnistunut järjestämään meille ihan silkkaa hyvyyttään 11 tuntia siivousfirman palveluita ilmaiseksi! Uskomattoman mahtavaa... Toivo on ja pysyy ihmisten hyvyydessä ja välittämisessä <3