Tasan neljä vuotta sitten mies sai diagnoosin aivokasvaimesta. Muisto on kummallisen tuore. Muistan koko päivän tapahtumat, ilmeet, eleet, tunnelmat, sanat... Ei siis ihme, että pelkäsin tätä päivää etukäteen. Mutta päivän kulku yllättikin mut positiivisesti. Mulla on siis vielä toivoa!

Nukuin aamulla pitkään tyttöjen ollessa vanhemmillani yökylässä. Hyppäsin ylös ja painelin aamukahvin kanssa parvekkeelle tekemään illalla aloittamani työn loppuun. Maalasin säilytyslaatikot, jotka piti maalata kuusi vuotta sitten. Mies nikkaroi ne ennen sairastumistaan kylpyhuoneen ylimääräisiksi jääneistä kattolaudoista. Teki hyvää värkätä ja tehdä käsillä jotain konkreettista. Kuuntelin Bill Evansia, istuin kylmällä parvekkeen lattialla varsin epäergonomisissa asennoissa ja sudin vimmalla puupintoja edestakaisin. Terapeuttista. Kahvikin jäähtyi.

Aivosyövästä ei ole ollut viime aikoina merkkejä, eikä pitkään aikaan. Lääkityksiä on vähennetty, ja niistä on tullut jonkin verran oireita. Epilepsiakohtaus tuli jokunen viikko sitten. Tällä viikolla on neurologikontrolli, jonne yhdessä mennään. Välillä miehen asioiden hoitamista on paljonkin, välillä vähemmän. Kutsuin miehen maalausprojektin jälkeen syömään meille kotiin. Pienempi esitteli isälleen askartelujaan, isompi lukemaansa kirjaa Harry Potter-elokuvien taustoista. Mies meni taksilla takaisin palvelutaloon. Kävin bänditreeneissä pienemmän tytön kanssa. Iltapäivällä tehtiin taikahiekasta torneja ja samaa hiekkaa pyyhin sukanpohjista vielä pitkin iltaa. Tein huomiseksi karjalanpaistit valmiiksi, koska viikko tulee olemaan heti maanantaista alkaen tiivis ja täynnä hässäkkää. Laitoin tytöt nukkumaan. Ja tässä ollaan taas, kun muistot alkoivat huutamaan liian lujaa.

On ollut opittava jotenkin elämään tämän kanssa, mutta joskus oon ihan hajalla. Tilanteen raskaus yllättää mut aina välillä, kuten viimeksi isomman tyttären koululääkärikäynnillä. Lääkäri kysyi tytöltä, miksi tämä käy kahdesti viikossa terapiassa. Tyttö painoi päänsä alas, purskahti itkuun ja sanoi, ettei pysty kertomaan. Samalla kun kerroin, että isä sairastui aivosyöpään vuonna 2011 ja asuu nyt palvelutalossa tajusin, miten valtavan iso asia tämä tytölle onkaan. Katsoin tyttöä, joka istui kädet kasvoillaan ja mun sydän repesi. Silitin sen hiuksia. Niin epäoikeudenmukaista, mitä kaikkea se on joutunut 11-vuotiaan elämänsä aikana jo ottamaan vastaan.

Tyttöjen vuoksi mun on jaksettava, ja painettava synkkyyttä päin. Pian murrosiässä olevan tyttären vimmat on pystyttävä ottamaan vastaan. Olen ikuisessa kiitollisuudenvelassa omille vanhemmilleni, jotka jaksavat olla mun tukena ja apuna koko ajan. Heidän ja tyttöjen välit ovat läheiset, ja ovat elintärkeitä turvallisia aikuisia tyttöjen elämässä. Mun arki nojaa nyt vahvasti heihin.

Näin viime yönä taas unta, joka muistutti terveistä ajoista. Kuitenkin lopussa uni kääntyi epilepsiaan ja syöpään, ja heräsin hikipisarat otsalla. Näillä mennään kun muuta ei voi. Norjasta tulee mies, kitara ja toivo:

"Easy tiger there's a whole world to explore.
Ain't no use in a key if you don't know what it's for.
It ain't easy if you don't know where it's at.
It ain't easy if you don't know where it's been.

Some make peace with the winding road their on.
Some die young cause they try to hold on too long.
Some days get tainted by a bitter taste
but it ain't wasted if it's faced.

People are strange and strange things happen to all.
But waiting game is the hardest game of all.
Sometimes good folk go for the kill
when all that mattered was the love not the content of the will.
So try to be good, take care and never look down.
You're never far from the truth if the truth is all around.
Even hard is good when the heart is young
when even songs that bring you down get sung.

Easy tiger there's a whole world to explore.
So much to do and so much worth fighting for.

It ain't easy if you don't know where it's at.
It ain't easy if you don't know where it's been.

It ain't easy if you don't know where it's at.
It ain't easy if you don't know where it's been.

It ain't easy if you don't know where it's at.
It ain't easy if you don't know where it's been.

Easy tiger there's a whole world to explore."

(Thomas Dybdahl: Easy Tiger. Löytyy albumilta What's Left Is Forever.)